No, duuniasiat taas vaihteeksi sekoittaa pakkaa. On niin helvetillinen v…..s päällänsä. Ja, kun ei voi oikein kenellekkään puhua. Mutta siinä se taas nähtiin ihmisten luottavuus. Tällä hetkellä luotan enää vain Kaihin. Se ei halua musta mitään, se ei hyödy musta mitään. Ollut vaan niin älyttömän auttavainen, ainakin tähän asti. Ihana siis. Eilen (maanantaina) kerroin kyllä Kaille, tai siis eihän me kuin muutama viesti vaihdettu. Mutta sille on vaan jotenkin helppo ”puhua” ja muutenkin. Ainahan mä sitten viimeistään repeen sen kohdalla, vaikka muille pystyn pitämään pokerinamaa. Miksköhän?
Leima laittoi aamulla viestiä, soitin takasin päin. Ei nyt oikein jaksanut innostua siitäkään. Ja noi aikataulut ei yhä edellenkään mene yksiin. Lapinpoika kyseli, olisinko viikonloppuna vapaa. Soittelee vielä huomenna. En tiedä…
Merkinnät RSS-syötteenä