Huh, onnenksi on jo perjantai. Huomenna stadiin bailaamaan likkakaverin kanssa. Voi olla sellaset fiilarit päällä, ettei tiiä mitä illasta tulee vai tuleeko mitään.
Töissä, no…ensi viikko töitä ja sen jälkeen oisi kolme viikkoa lomaa. Ja jatko ei ole juurikaan sen paremmin selvillä. Se mitä tarjottu, ei oikeen riitä. En tiedä…ja kun on taas luottamus mennyt, niin mun on vaikea palauttaa sitä. Toinen voi hyppiä vaikka päällään. Mutta ei se auta.
Kun kerroin tilanteen maahantuojalle, niin hetihän se muisti, mitä ennustaja kertoi. Sehän sano silloin, että yksi paha tulee vielä. Kaikki loppuu, kuolema ikäänkuin tai jonkun kuolema. Pyysi vielä, että anna itsellesi lupa surra, mutta älä vajoa. Ota kiinni tukihenkilöistä. (Mutta kenestähän ihmeetelen minä?) Liittyy työhön tämä pudotus ja sen jälkeen tulee uuden alku ja menestys. Mulla on vahva ammatti ja todella hyvä työssäni. No well see.
Eipä tässä sitten kerkeä ja jaksa omia miesjuttuja tai niiden puuttumista murehtia. Mutta on ihan kivaa päästä tuulettumaan. Ensin varmaan ollaan vaan kaverilla, juodaan viiniä, syödään ja musiikkia. Sitten stadiin drinksuille ja toisille…kunnes tanssilattia kutsuu. Toivottavasti huomenna ois jotain ihania karjuja liikentessä, jotka sekoittasi pään ja voisi seikkailla seuraavaan päivään asti…