Ajelin tänään kotiinpäin. Olin jo melkein ristyksessä ja ajoin siis hitaasti. Yhtäkkiä huomaan, kun joku vastapäisessä autossa heiluttaa kättä niin pirusti. Äkkiä sen tunnistan hänet ”postimies Pateksi”. Jääköön siis toi Pate tänne nimeksi. Katson nopeasti peiliin. Pate laittoi jarrut päälle ja peruttaa. Käännän äkkiä autoni ja ajan sitten viereen. Pate hyppää pakettiautosta pois ja mä lasken ikkunan alas. Ois pitänyt mennä ulos vaan. Voi luoja, kun se on yhä aivan yhtä lutusen näkönen. Siis mä en voi uskoa, että törmättiin.
Tää mies on aina kanssa ollut sellanen Prinssi Uljas auttavainen mulle. Vielä, kun oli mun duunipaikkakunnalla töissä, meillä oli paljon juteltavaa aina. Kävi kerran pari viikossa duunissa. Juteltiin, joskus keitettiin kahvitkin. Milloin avasi mulle jäätyneitä lukkoja, tarkisti olenko päässyt töihin huonossa kelissä. Sulakkeet, kun paloi duunista, niin aina tuli vaihtamaan yms. Naureskeli, että se et kyllä ilman miestä pärjää. No, en pärjääkkään. Myönnetään. Ikinä se ei ole sanonut mitään törkeetä mulle, saati sitten helpon piparin perässä. Toki tiedän, että se tykkää musta hirveesti ja on omalla tavallaan aina ollut jotenkin ihastunut. Mutta kumpikaan meistä ei ole ajatellutkaan ylittää rajaa. Asuu yhä edelleen tääläpäin ja onhan se mun fb kaverina, mut ei sielläkään ollakuin joskus tosi kauan sitten juteltu.
Patella tukki silmät aivan ihanasti. Taisi olla hänkin tosi iloinen ja yllättynyt näkemisestä. On se vähän laihtunutkin…ja apua, mä oon ihan kotilookissa. Voihan p…a. Just sinä aamuna, kun lähti kotoota kiirelähdöllä. Pate kertoi, että on kokoaika päässyt siirtymään aina vain lähemmäs duunijutuissa taas tännepäin. On nyt käynyt täälä mun paikkakunnalla jo joitakin kertoja. Ja pääsee pian kokonaan tänne. Kerroin, missä asun ja sanoin, että sekun tuut kahville joku päivä, jos aikaa on. Oli tulossa vielä tänään meidän tielle. Ihana huomata, että vielä meillä on sama tunne tallella. Ihan kuin ei olisi päiväkään oltu erossa. Mua hymyilytti niin, että ajattelin, että paskat, nyt teen ihan just siltä kuin tuntuu. Käkkäri päälle ja ulos autosta. Patella oli hämmästynyt ilme. Menin Paten eteen ja sanoin, että hei mun on nyt pakko halata sua. On ihan helvetin ihana nähdä. Kiepsautin kädet korkeelle olkapäillesi ja kaulan ympäri, sinä otit ihan kunnolla musta vyötäröstä kiinni ja halasit myös. Painot kasvosi hiuksiini ja tunsin kuinka kovaa pidät mua. Pidin vielä käsiäni kiinni sinun käsien päälle ja sanoin, että älä enää häviä noin pitkäksi aikaa. Sulla oli silmät hieman kostean näköiset ja olit hetken sen näköinen, että mietin jo et mitä seuraavaksi…
Sanoin sulle, että päästän sut jatkaa töitä…vitsailit, että kyllä ne odottaa. Hölmö tunne, kun ei haluasi lähteä, mutta menin jo vähän paniikkiin katseestasi. Kuitenkin hirveän ihana lämmin tunne, siitä että näin sut ja näin yllättävästi. Tein niin nopean lähdön, että unohdin tarkistaa, onko sulla yhä sama numero. Ei varmaan…
Hetken päästä, kun tein ruokaa keittiössä, näin autosi tulevan parkkikselle. Katselit ja tähyilit näkyykö mua. Liian myöhään ehdin parvekkeelle. Näit mun autoni ainakin.
Merkinnät RSS-syötteenä