Eilinen…en tiedä vielä ihan oikein mitä ajatella kaikesta. Tapahtui paljon, mitä en ois toivonut ja jotain mikä saa edes vähän hymyilyttää. Vatsanpohjaa kutkuttaa, toivon, että tää mies olisi nyt jotain ihan muuta kuin muut.
Oltiin joo sovittu likkafrendin kanssa, että käymme terdellä ja aikaisin kuitenkin kotiin. Ihan hyvä suunnitelma. Exä oli muksuilta saanut tietää, että lähden ulos. Soitti sitten mulle juuri, kun saavuin kaupunkiin. Kysyi sitten, että tulisinko ystäväni kanssa hakemaan häneltä pojalle lupaamansa rahan. Kertoi olevansa paikallisessa baarissa. Likkafrendini tietää exäni ja teimme valmiiksi suunnitelman, jos homma ei sujukkaan. Näkyi olevan kunnon hiprakassa jo. Istui jonkun naisen kanssa, joka oli jo hieman turvonnut jostain muusta kuin herkuista. Tervehdimme viileästi ja asiallisesti. Exäni kaivaa rahan esiin ja kehtaa sanoa: tässä teille rahaa, että on varaa bilettää. En voinut olla sanomatta, että sun lapsellesi se raha on, ei mulle. Ilmeisesti hän vetää taas roolia ”bisnismiehestä”. Sanoin, että lähdemme omaan pöytään. Jonkin ajan päästä hoiperteli ohi ja takastulessa yritti tunkeutua seuraa. Kyseli, että voisiko hän tarjota jotain ja mitä suunnittelemme illaksi. Sanoimme kylmän napakasti, ei kiitos mitään tarvita ja haluamme olla kahdestaan. Joten voisitko poistua omaan seurueesi luokse. Oli vielä sen verta hyvällä tuulella näennäisesti, että lähti. Sitten heidän seurue lähti pois ja exä jäi. Siinä vaiheessa arvasin, että tästä ei hyvä tule. Flirtailitiin hieman muutamien kanssa kuitenkin, haettiin välillä ruokaa, juteltiin ja naurettiin. Oli tosi kivaa jutella pitkästä aikaa ja tietenkin miehistä…yhtäkkiä pöytään tarjoillaa shotteja. Kysyttiin mistä nämä tulee. Tarjoilija kertoi, exältä…pyysimme palauttaa, mutta hän sanoi, että oli kieletty palauttamasta. Jätti siihen. Niin mekin, emme juoneet niitä. Taas tulee exä sopertaa, miksi, ette juo. Sanoin taas tiukasti: emme tarvi ja voisitko antaa meidän olla. Olen täällä frendini kanssa. Lähti taas jo aika harmistuneen näköisenä.
Hetken päästä yksi ihan perusjannu tulee juttelee ja muistan hänen tulonsa kyllä terdelle. Katsoin häntä jo siinä silloin ja aattelin, että ihan kiva. Pöytämme oli näet näppärästi uloskäynnin kohdalla. Kaiken varuiksi…
Sitten kysyy kohteliaasti, voiko istua meidän seuraamme ainakin hetkesi. Tulee mun viereen. Sanoo siinä, että hän on ihan otettu, että pääsi seuraamme. Oli tarkaillut meitä jonkin aikaa ja haluisi tutustua, mutta ei uskonut onneensa. Tässä kohdin yritin muistella erään Antin sanoja: anna meillä tavalisille miehille mahdollisuus. Tätä sitten taoin itselleni. Tyyppi on eri maata, myös ulkoisesti kuin aiemmat.
Juttelemme niitä näitä, nimenvaihtoa. Huomaan sivusilmästä, että exä tarkkailee meitä. Nyt pitäisi nimetä tätä heppu jotenkin. Olkoon vaikka Uljas 🙂 No, Uljas kysyy voiko laittaa mulle kaveripyynnön. Sanon, että totta kai. Etsii siinä samalla fesestä mut ja katsoo mun kansilehteä. Ihmettelee mun kuvaa ja kyselee, miten voit näyttää ihan erinäköiseltä tuossa. Mutta uskoo se kuitenkin sitten, että minä se olen. Tässä kodin Uljas huomaa sitten mokanneesa hieman ja kysyy myös ystävältäni, että voiko laittaa hänetkin kaveriksi. Sitten Uljas laskee leikkiä, että kun ottaa naiset fesekaveriksi, niin ne ei rupea roikkumaan ja ahdistelemaan. Ja jos rupeekin fesessä on naiset helppo hallita. Tässä kohdin meinasi tulla vähän miinuspisteitä. Taas yritän ajatella Anttia, mieti ja kokeile…Kiusaan siinä sitten Uljasta, että puhelinnumeroitako ei sitten jaellakaan ihan kenelle tahansa. Uljas sanoo, että ei todellakaan. Hetken päästä kuitenkin kuiskaa minulle, että saisiko hän sun numeron. Jos hän nyt hukkaa teidät hän haluaisi kuitenkin tavata mut jos mulle sopii. Annan numeroni. Sitten kysyy, että otanko hänen. Pyydän soittamaan numerooni ja siihen se sitten jää mulle. Hetken ajan juttelemme niitä näitä. Haemme uudet juomat. Hän haluaa tarjota kaikille ja myöskin shotit tapaamisemme kunniaksi. Menemme takasin ulos terdelle. Uljas kuiskaa jossain välissä, että sulla on aivan taivaallisen upeat silmät. Silittää kädestäni varovasti. Ja pitää hetken kiinni. Siinä jutellessa niitä näitä kertoo, että on ollut jossain määrin vaikea parisuhde takana. Ollut rikki siitä ja nyt sikkuna vuoden päivät. Ollut pahassa prätkäonnettomuudessa ja asunut nyt pari vuotta tääläpäin. Itsestäni kerron sen, että kolme vuotta erosta. Uljas sanoo yhtäkkiä, että sun hiukset tuoksuu ihan tajuttoman hyvältä. Saako hän vähän nuuhkaista ja niin hän sivelee/pöyhkii kädellänsä hiuksiani ja nuuhkii. Nenä eksyy myös kaulalle. Siinä sitten huokailee, että kuinka voin tuoksua näin ihanalle. Tätäkään hän ei tee miteenkään pelimies tyyliin, vaan tosi herkästi. Jonkin ajan päästä Uljas juttelee, että hän ei olisi koskaan uskonut, että törmäisi näin mukaviin ja ihaniin naisiin. Ja te otatte tosi kivasti hänet seuraanne. Vielä sitten juttelee mulle hiljemalla äänellä, että hän sitten ihan oikeesti aivan älyttömän yllätynyt, kuinka valoisa, ihana, aito ja lämmin ihminen olen ja vielä tosi kauniskin. Hän kuulemma aivan myyty. Siihen sitten yhtäkkiä pölähtää maistissa olevia vanhoja asiakkaitani. Tottakai he rientävät halaamaan mua ja kertovat, että ikävä on kova. Menee taas jonkin aikaa, kun tulee vanhoja kurssikavereita ja he syöksyvät halaamaan minua. Ja taas hetki smalltalkia heidän kanssaan. Viimein, kun rauha, niin Uljas kysyy: että tunteeko sut kaikki ja miksi vai mitä tää on. Kerron vaan lyhkäsesti, että osa on vanhoja asiakkaita ja osa näitä kurssikavereita. Mutta näin käy usein, jos olen baarissa tai muualla. Ne tulee aina juttelee ja halailee. Mun lapsetkin välillä ärsyyntyy, kun ei voida aina liikkua ilman keskeytystä. Uljas siihen tokaisi, että tää vain vahvistaa hänen näkemystä susta ja kai tähän sitten vaan täytyy totutella. Olin kieltämättä vähän onnessani. Tykkääkö se siis oikeasti ja meinaa olla vakavissaan…
Lähdemme sisälle, bändin pitäisi alkaa soittelemaan pian. Juttelemme, käymme tanssimassa. Huomaan, että exä on taas tullut vahtimaan. Tanssi on ihan kilttiä, vain pientä tanssiflirttiä. Nyt on vaan aika nauttia tanssista. Toki yhä huomaan muutkin miehet, jotka parveillee. Mutta nyt en uhraa liikaa aikaa heihin. Lähdemme välillä viilentyy terdelle. Uljaan käsi on vyötärölläni. Meinasimme vielä ottaa yhdet juomat ja lähdemme sisälle tilaamaan. Tiskillä oli tungosta ja odotamme vuoroamme. Ihmiset kulkevat siitä meidän edestä. Yhtäkkiä exä on siinä minun ja frendini edessä. Uljaan käsi on yhä minussa. Exä yrittää ensin aloittaa, no miten menee, onko kivaa. Pyydän häntä lähtemään pois. Ystäväni vielä pyytää, että hei voisitko poistua. Exä nostaa kätensä mun olkapäille, jolloin yritän saada ne irtit. Silmät pullistuneena sanoo mulle hiljempaa, että hei eikö sun pitäisi olla kotona lasten kanssa. Tätä Uljas ei kuullut. Mutta hän kerkesi näkemään exän raivon. Samalla hetkellä Uljas sanoi, että naiset pyytää sinua poistumaan, joten voisitko jättää heidät rauhaa. Samassa exäni huutaa Uljaalle, että mitä vittu sä luulet olevasi yms painokelvotonta. Uljas sanoo vielä, että hei ja samassa näemme frendini kanssa, että exä lähtee nyt hyökkäykseen. Vaistomainen reaktio on estää, joten vaikka saimme vain kätemme väliin, niin nyrkki lähte kohti Uljasta. Uljalla oli onneksi nopeat reaktiot ja sai hieman väistettyä. Isku osui korvaan. Sen jälkeen exä yritti uudestaan ja Uljas sai jotenkin nostettua häntä kurkkuotteella. Poket riensivät samalla paikalle. Nappasit exän ja hoitelivat ulos. Sen jälkeen katsottiin vauriot ja kelle tuli mitäkin. Poket kysyi tietenkin koko tilannetta, että mitä tapahtui. Uljas kertoi. Kukaan ei tiennyt, että hän on exäni. Siinä vaiheessa en voinut edes itse sanoa. Uljas oisi varmaan samantien luovuttanut mun suhteen. Poket kysyivät haluaako Uljas poliisit paikalle. Ei halunnu.
Uljas pyysi vielä meiltä anteeksi. Hän ei yleensä turvaudu voimaan, mutta nyt oli pakko. Pyysi vielä anteeksi, että tuli väliin, mutta näki kuulemma sen silmistä, että ei ole terve. Ja nyt tulee hyökkäys. Hän ei halua, että kukaan satuttaa mua. Mä en siis ole tottunut noin hyvätapaiseen mieheen.
No, jatkoimme iltaa. Uljas oli hieman kipeä korvastaan ja mietteliäs. Kysyin, että voinko tehdä jotain. Hän tuumasi, että ei. Häntä vaan harmittaa tuollaiset ja ei todellakaan pidä väkivaltaa ratkaisuna. Veti mut sitten viereensä ja laittoi käden puseroni alle selkäpuolelta. Siveli ja nenä nuuhki kaulaani. Käännyin häneen päin ja vaihdoimme pienen ja hellän pusun. Ystäväni halusi tanssimaan ja Uljas meni sitten toiselle tiskille juomaan yhden rauhoittavan. Tansimme parit kappaleet ja palasimme Uljaan luo. Ystäväni halusi lähteä toiseen paikkaan. Poket halusivat tarkistaa ennen kuin menimme, että reitti on selvä. Ilmeisesti hän oli mesonnut siellä uhkaavasti. Kävelimme käsi kädessä ja mentiin sitten toisaalle. Siellä oli ihan kuolutta. Uljas kysyi sitten multa, että tulisinko hänen luokse. Hän vielä sanoi, että voi viedä mut sitten huomenna kotiin. Mietin hetken, jotenkin tuntu, että ei tästä tule mitään. Aina exä pilaa, joten miksi en nauttisi edes sitten edes tästä yhdestä yöstä. Perille päästyämme, Uljas esitteli kotiansa. Tuumasi, että kyllä tämä sitä naisen kättä kaipaa. Meillä kummallakaan ei varmaan ollut tarkoitus olla yötä yhdessä. Jotenkin se exän tappelu muutti illan kulkua. Kuitenkin illan aikana Uljas oli kysynyt, että lähdethän sitten treffeille huomenna.
Suutelimme ja on aivan loistava suutelija. Sopivan pehmeä, vaativa ja välillä just ihanan raju, mutta kuitenkin hellä. Pikkuhiljaa vaatteet väheni. Kumpikin tykkää, että ei ole karvoja. Mutta nyt oli vaan kestettävä puolin ja toisin. Ei tosiaan oltu varauduttu tähän. Mun rinnat sai kohtalaisen kovaa kyytiä, välillä jopa ihan sattui puristelun ja suutelun voima. Ja kyllä se tykkäsi leikkiä niillä. Mutta tykkäsin. Uljas maistuikin ihan hyvältä, ei valittamista. Jos nyt voisi toivoa, voisi olla vähän pidempi. Ihan vain vähän. Oli pakko munkin vähän ratsastaa kuitenkin ja sain sitten ekan orkun. Huomasin, että Uljas nautti katsoa mua, kun nautin täysillä. Jatkoimme takaapäin kyljellään. Tää tuntuu olevan Uljaan yksi lempiasentoja. Ja tuntui nauttivan kostean paikan äänistä. Sitten taas päällä, taas toisella tavalla. Uljas on siis ihan älyttömän kestävä. Multa meinasi jo kunto loppua. Kun taas takaapäin tehtiin, multa tuli jo toisen kerran. Siitä sitten sivulle…koko ajan hän suutelee mua, sivelee mua. Todella ihanasti. Haluaa nähdä, kun mä nautin. Mä en ole saanut noi ihanaa koskettamista, suutelua ja läsnäoloa pitkään aikaan. Ihan toisenlaista kuin A kanssa. Musa soi taustalla…rakastelimme noin 4 tuntia. Mulla oli jo aivan ääni loppu..
Kun kävimme nukkumaan, niin Uljas veti mut tosi tiukasti kainaloon ja silitteli taas. Viimeisinä sanoina vielä sanoi, että hän oli sitten tosissaa siinä, että haluaa tavata mut sunnuntaina. Aina, kun käännyimme nukkuessamme. Tunsin, kuinka hän ottaa koko ajan kiinni musta. Oli hieman outoa nukkua taas niin lähekkäin toista. Mutta ihan äärettömän hyvältä. Olin tosi onnelinen ja jotenkin rauhaisa sekä turvallinen olo.
Jossain vaihetta aamua, kuulin kuinka viestiä pukkas kännyyn. Tiesin sen olevan exä. Harmitti, kun en huomannut laittaa sitä äänettömälle. En anna sen kuitenkaan pilaa oloani.
Aamulla heräilemme ja vaihdamme aamupusut. Uljas kysyy, että monen aikaa mun pitää olla kotona. Sanoi, että ei hätää vielä. Herätään ihan rauhassa. Saan silitystä taas ja halauksia. Tunnen kuinka Uljaalla on aamustondis. Muakin haluttaa. Nautin, kun hän aloittaa mun sivelyn ja koskettelun. Yritän ottaa Uljaan kalusta kiinni. Hän aina irrottaa mun käden pois. No, annan hänen sitten hemmotella mua. Jonkin ajan päästä onkin sitten aamusession vuoro. Nyt saan vielä kovemman orkun ja olen alla vielä. Aivan tajuton, käteni tarraavat kovaa hänen habaan kiinni ja uppoavat sinne. Varmaan tuli hurjat jäljet. Taisin varaan ottaa kiinni vielä muualtakin. Ääni on jo aivan käheänä huokailusta ja orkun saaminen vie loputkin siitä. Tärisen ja vapisen kauttaaltaan. Kaiken kaikkiaan nyt menee vain onneksi pari tuntia, kun Uljaskin saa. Suudellaan vielä lopuski ja halataan. Uljas sanoo, että olen uskomaton. Hän ei uskonut, että tapahtuisi jotain tällästä. Ja sitten vielä seksikin. Se on varmaan parasta mitä on ikinä ollut. Käymme suihkussa ja samalla jutellaan taas hieman kevyemmistä aiheista. Käymme ulkona pienellä pihalla. Sanon siinä, että voi kun ihana piha. Mun kisut tykkäsi tästä. Uljas siinä sitten vitsailee, että nytkö me sitten jo yhteenmuutetaan. Vastasin, että heti tietenkin. Jonkin ajan päästä Uljas sanoo, että oisi kiva tavata uudestaan. Mutta hän ei halua kiirehtiä. Katsellaan ihan rauhassa ja edetään sillai. Tää on sitä outoa naisen logikkaa. Tunnen pientä pettymystä, mutta en kuitenkaan. Hän sanoo, että on tosi huono naisasioissa ja ahdistuu, jos liikaa joku painaa päälle. Taas olen hiljaa mielessäni, että vain niin, olikohan sittenkin virhetikki tämäkin. Nyt jo yrittää luistella pois tilanteesta. Olen vähän kummisani. Puemme ja alamme tehdä lähtöä. Huomaan pienen muutoksen tai sitten kuvittelen vaan. Lähdemme ajelemaan kotiani kohti. Ja nyt taas jotenkin rentoutuu. Huomaan, että en pelkää hänen kyydissä yhtään. Ajaa rauhallisesti, vaikka onkin aikamoinen menopeli alla. Ajalemme sitten itse asiassa vähän kiertoteitä ja ylimääräisiä lenkkejä. Ihan vaan huvin vuoksi. Matkalla kuulen, että hänen äitinsä oli sairastunut, mielisairas. Ja tappanut sitten itsensä, kun Uljas oli 4 kk vanha. Välillä hän pitää mua kädestä kiinni. Saavumme viimein pihaani. Siinä vielä Uljas sanoo, että sit oikeesti, häntä saa häiritä. Soita tai laita viestiin, kun hän siinä huono. Hän ei soittele naisten perään. Kumma jätkä… Kiusaan, että mäkään en soittele miesten perään, että eihän tästä taida tulla nyt mitään. Uljas vielä sanoo, että onhan sitten fase vielä. Mutta ihan oikeesti, pidä yhteyttä. Saan pienen pusu. Sekin on pettymys. Eropusu pitää olla kunnollinen.
Kotia, kun tulen. Avaan läppärin. Hyväksyn kaveripyynnön ja samoin tein tulee fesessä vieti mulle: hei sä olet heti täällä. Viestitellään siinä päivän aikana. Kerran hän soittaa mulle, kysyäkseen hyvää ruokapaikkaan. Kiusaan, et nytkö sitten viet mut syömään. Uljas sanoo pienellä naurulla, että hei mä oon ihan loppu sun jäljilta. Mehän naitii, kun kaniinit. Hän on ihan oudoilla kieroksilla vieläkin. Yhdessä viestissä kysyy, että voiko tulla joskus katsomaan mun pojan pelejä. Laitan sit jossain vaiheessa vielä itse meilin, että olen nyt hallilla ja nälkä ja väsy… Vastaa mulle noin 20 min päästä. Sanoo, että ota nyt päikkärit ja hae ruokaa. Kertoo, että lähtee kaverinsa luokse katsomaan kisoja. Tekstissä lukee vielä, että älä sitten ihmettele, jos ei kuulu. Loppupäivänä kumpikaan ei ole sitten ottanut yhteyttä. Well see…
Omat ajatukset: tykkäsin ihan hirveesti, mä en tajunnukkaan et kuin paljon. Eli ihastuin. Ja jo sen myöntäminen pelottaa. Nyt se siis voi satuttaa mua. Ja mitäs jos se onkin vaan pleijeri, joka pelaa nyt tällästä roolia. Nyt, kun A kanssa myös takana pieni yhdessäolon hetki, niin täytyy vaan sanoa, että Uljas vei voiton. Siinä oli vaan enemmän tunnetta, läsnäoloa, herkyyttä. Miksi mä en osaa olla nyt epävarmuuden kanssa, mä en kestä tätä tunnetta, että tuleeko tästä jotain. Miksi mulla on joku helkatin pinttymä, että heti pitäisi tietää ollaanko pari vai ei. Vai onko tää vaan yksi pettymys. Pelkään, että nyt teen vanhanaikaisesti. Eli jotain pientä sivujuttua…ei satu sitten niin paljoa. Ja olihan jo kerkennyt sopimaan panotreffit Leiman kanssa tiistaiksi. Mutta se oli ennen Uljaan kohtaamista. Ja toisaalta, meillä on jälleen kerran ihan eri elämäntilanteet Uljaan kanssa. Se lapseton, mulla jo kaksi. Enempää en taida haluta. Ikäero, jälleen kerran. Sen se tietää, että olen sitä vanhempi, mutta kuinka paljon. Luulee mua jotain 36-38. Mun on ikävä sylikkäin oloa.
Sunnuntaina Uljas antaa kuulua itsestään. Kysyy treffeille monta kertaa. Yritän vekslata aikatauluja. Ei vaan onnistu, niin ei. Sanon samalla, että maanantai on myös pois kuvioista. Ainakin yritystä on hällä kuitenkin.