kasvukipuja ja deittailua

Törmäsin sitten eilen Mister M pitkästä aikaa ( siis noin kolme kk) hallin ovella. Ja tottakai olin ihan natu tilassa, elikkä…mun tuuria, just silloin kun ei odota näkevänsä. Mister M sanoi kovin ilahtuneen näköisenä Moi ja minä myös, hetken hiljaisuus, kun kumpikin kelasi nopeasti jotain, että hetki jatkuisi. No onneksi sai suuni toimimaan edes jotenkin…mutta todella hölmöä kysyä tuoko kundin, että mun ei tarvi ajella enää. Tollo…siinä ois mennyt mahkut jutteluun. Onneksi Mister M:llä pää toimi paremmin ja sanoi, että ei…

Kävelin parkkiselle, M oli jättänyt autonsa mun viereen, hymyilytti. Ihan niin kuin ennenkin. Ajelin kotiin ja ajattelin, että ainakin nähdään kohta uudelleen. Ja ajattelin tulla vähän aiemmin paikalle. Tuletkohan sinä…

Sinä tulit, heti melkein mun jälkeen. Ja tulit viereeni ihan lähelle, käsivarret kiinni toisissamme. Katsoin silmiisi, sinä minun. Voi että, olet vieläkin mulle se mies, joka saa polvet nytkähtää. Heti  meillä juttu luistu. Sama vanha kupla imaisi meidät sisäänsä. Juteltiin henkilökohtasia ja kaikkea muuta. Kylläpä on ollutkin ikävä huumoriasi ja silmiäsi, yhä hukun niihin. Näytti minusta siltä, että sinäkin olit kaivannut minua. Sanoit soittavasi ensiviikolla työasioissa minulle…jään odottamaan. Ajeltiin sitten peräkanaa kotiinpäin. Mikä sinussa vetää, mä en voi käsittää. Et ole sennäköinen mies, johon yleensä tunnen vetoa. Mutta sun kädet, reidet, ryhti, katse ne vaan saa mut haluamaan sua. Tiedän, että rakastelu olisi taivaallista sun kanssa. Ihan sama juttu, kuin U kanssa, sen vai tiesi. Yöllä näin todella levottomia unia sinusta.

A kanssa ollaan treffattu viimeksi maaliskuun alussa. Ihme ja kumma, se on muutoin vähän petrannu otteittaan mun kanssa. Jopa soittelee ja laittaa tekstaria joskus ja niissä hellittelyjä. Ja ilmiselvästi seuraa mun tekemisiä fb kautta…en vain vielä oikein tiedä, mitä tää on. Tykkään hirveesti A:sta, sen tavasta toisaalta jopa röyhkeydestä voisi sanoa, vaatia itselleen hyvää oloa, ruokaa, palvelua ihan mitä vaan. Sen laulamista autossa eläytyen, sanaa mässyä, hymyä, tiettyä kiivasluoteisuutta jos joku ei toimi niinkuin hän haluaa, tiettyä itsekyyttä, pussailua joka on taatusti omintakeisinta mitä olen saanut. Yllätin itseni jopa muutama päivä sitten, että mun oli ikävä A:ta. Toisaalta nämä osittain samat asiat saamat mut aina kiehumaankin. Se, että hän on tosi huono avautumaan, pieniä asioita tulee ja sitten ollaankin jo taas varovainen. Kuten, että sanoo, miettivänsä mua ja sit hups, simpukka tulee taas tai en saa enempää irti…Tulee kuulemma vihaksi, jos joku on kohdellu mua väärin, lähinnä siis ex. Toisaalta ei sitten uskalla jättää edes autoansa mun paikalle, kun pelkää jotain…exääkö…ja viimeksi tuli sellanen samakko, että meinasin jättää saman tien. Laskin leikkiä seukaamisesta ja sanoi takasin mulle, että eihän me seukata…Ikävä kyllä, tähän me palataan vielä sweet. Siis en todellakaan tiedä, mitä tää meille on. Ainakin musta tuntuu, että sulla taas ei toisaalta ole ketään toista naistakaan. Jotenkin tuntuu, että et osaa toimia naisten kanssa ja yrität olla pää kylmänä mun kanssa. Sänkyssäkään et ole mitään huippua, mutta kuitenkin tykkään susta niin paljon, että haluan vielä pitää sut.

Sit, kun mulla oli toi yks sänkyjuttu kokeilu, niin en miettinyt sua kuin hetken. Pystyin nauttimaan ja vapautumaan.  Mutta huomasin, että vaikutit jollain tapaa siellä taustalla kuitenkin. Ja huomasin, että vaikka taidoiltasi hävisit, niin en halunnut hänen kanssaan suhdetta. Ja hän taas haluaisi minun kanssa…voi elämän kevät. Kirjoittelen jossain välissä enempi mun ja A: n tarinaa.