kasvukipuja ja deittailua

On ollut aika rankka viikko töissä. Pitkää päivää, monta asiaa miettittävänä, jotka vaikuttaa tulevaisuuteen. Pitäisi osata tehdä oikeita ja viisaita päätöksiä. Muutamat asiakkaat natkuttaa, kun ei saa mua. Elämä on sellasta, en minäkään ole saanut prinssiä ja puolta valtakuntaa. Välillä ottaa niin aivoon toisten ajattelutapa. Mulle, kaikki, heti, tänne nyt. Yritän rakentaa eläämääni takasin ja toisaalta huono omatunto, kun en vaan voi repee kaikkialle ja kaikille. Enkä voi kertoakkaan, miks en ole saatavilla. Osahan varmaan ymmärtäisi ja sen jälkeen muistaisivat hetken… osa taas ei, siitä huolimatta varmaan natkuttaisi, että miksi sä et tee iltaa…

Täytyy myöntää, että kyllä sitä itsekkin tulee välillä sorruttua  tuohon. Onneksi vaan yleensä silloin, kun näkee jotain kaunista. Vaatteita, kenkiä, koruja ja kosmetiikkaa. Heh ja muutama hyvännäköinen runko, kun tulee vastaa 🙂 Mutta eikös tää ole jo ihan hyvä merkki. Muutaman kerran olen huomannut, että on ollut vähän vaikeuksia keskittyä, liian hyvän näköiset kädet. Sopivan kivasti pattia. Mulla on varmaan joku käsifetissi, kun aina katselen miehen kädet. Käsien täytyy olla miehekkäät. Muistan yhä U kädet ja kuinka ne muuten oli hyvät, mutta sormet…käsien jälkeen Check listaan tulee heti lantio ja peffa ja niillä tarkka suhde reisilihaksiin sitten vasta rintakehä ja kasvot. Mut ihan oikeesti. En ole näin pinnallinen.

Se mua aikuisempi mies on nyt muutamia kertoja ollut mun asiakkaana. Joka kerta olen kysynyt haluatko mulle vai sun ystävälle. Haluat asioida mun kanssa. Ja viimeksi soitit jo ennenkuin meistä kukaan kerkesi soittamaan sinulle. Työkaverini ja sinun ystäsi kysyi vielä, että kumpi meistä. Ja taas minä. Hän oli hieman ihmeissäään, eikö hän käy. Nyt jo juttelit minulle muutakin kuin pakolliset asiat. Ja juteltiin siinä sitten myös näistä parisuhteiden kiemuroistakin. Sain jopa nauramaan sut, tosin ihan tahtomattani. Aina välillä pääsee suusta jotain erittäin hyvin ajateltua…no joo. Mutta se ainakin rentoutti sinut. Oli kiva huomata, että löyty jotain muutakin, kuin äijä huumoria. Taidan siis jatkossa kutsua sua Äijäksi!