kasvukipuja ja deittailua

Kylläpä oli levoton olo perjantaina. Kaikki ajatukset kytee pinnan alla nyt niin voimakkaasti. Vaikeaa olla ihan normaalisti, välillä hymyilyttää, välillä taas on ihan epätoivon vallassa…kyllä tää on vaikeeta. Laitoin tuolle lauantai illan herkullekin viikolla viestin, en nyt enää muista oliko tiistai vai keskiviikko. Ihan superneutralin. Perjantaina toivotin vaan viikonloppuja. A: pyörii ajatuksissa kuitenkin ja toistaalta …

Aamu alkoi ihan ok, hiukkasen vaan ois tehnyt mieli nukkua. Mut ei mahda mitään. Kuntosalille mentävä…ohjaaja on tosi söötti, syötävän herkullinen ja varmaan aika kiltti. Ruoskin siinä sitten itseäni kaikista ajatuksistani. Kotiin, kun pääsin ois tehnyt mieli vaan nukkua. Olikin sen verta kovat treenit, laittoi lauantaista maksamaan. Iltapäivällä sitten A:lta alkoi tulemaan texaria. Saimpas siltä …

Kyllä sitä sitten taas osaa hämenttää soppaa, jotta ei varmasti sitoudu…sunnuntaina eräs nuorehko mies otti kanssa yhteyttä. Haluaisi tavata mut pitkästä aikaa. Ollaan joskus varmaan ties kuinka monta vuotta sitten oltu eka kerran yhdessä ja silloin oli hetken suhde. Päätty siihen, kun tuli tunteita hänellä liikaa. Vaikeaksi teki sen, kun meillä on ihan hirveesti yhteisiä …

Että taas meni hienosti reissu. Meillä oli duunijuttu lauantaina ja aamu alkoi jo tosilupaavasti…työpaikan nuorikko toi alkudrinksut klo 8.30, pari drinksua nopeassa tahdissa tyhjään vatsaan. Pikkusen kävi päähän. Muut lähti edeltä ”happeniin” ja mä jäin odottaa Kaita noutamaan mut ja laitteet. Onneksi sai hetken selvitä. Duunipäivä, kun oli ohi ja tavarat pakattu autoon, niin muut …

Maanataina taisi olla kujakollien virallinen syyspäivä, jolloin halutaan takas lämpimään…peräti kuusi hemmoa soitteli ja laitteli viestiä. Oon ajatellu sua ja ottaisitko mut takasin…bla,blaa. Just joo, kerran ainakin nähty ja koettu, toiset useammin. Kiitos ei. Yhden kohdalla oli jo pieni kiusas sanoa, että joo nähdään. Sekin silmien takia, suloiset…mut ei ne silmätkään pitkälle kanna. Mies läpimätä, …

Siivosin sitten kalenterin ja siirsin työtehtävät pois itseltäni ja raivasin kurssikalenterin niin tyhjäksi kuin voin. Laitoin tehtävälistan lauantai aamuksi odottamaan, mitä kaikki asiat pitää tehdä, ihan vaan ensiviikon aikana. Toki voin olla asiakkaiden kanssa enempi, ei se mua häiritse tai rassaa. Tykkään asiakkaistani kuitenkin paljon. Mutta, kävi niin kuin arvelinkin. Aamusta lähtien tuli viestiä kännyyn …

Mistäköhän päästä sitä taas aloittaisi. On niin korkea vitutus, ettei ole tosikaan. Aamulla työkaveri soitti ja sanoi, etten enää voi käydä kurseilla ja tehdä yrityksen markkinointia. Hän ottaa kaiken hoitaakseen. Mun pitäisi nyt asiakkailla tuottaa rahaa kassaan. Just joo, taas on sellasta ajattelua ettei järjen hitustakaan. Ihmettelen, että miten hän kuvittelee hoitavansa kaiken, kun ei …

Ei vaan tuska helpoita yhtään. Yhä yritän hukuttaa itseäni töihin ja opiskeluun ja kotona kaikkeen muuhun kuin ajatteluun. Juttelin taaa alkuviikosta, mitä pystyn tekemään. Vaihtoehtoja tasan kolme, joista kaksi käytänössä ja elämän realiteetit huomioon ottaen mahdottomia. No sit ei jää kuin yksi huono. Pelkään, että mutta lähtee kohta motivaatio yrittää enää mitään. On niin helvetin …

Ompahan ollu päivä tämäkin. Aamulla juttelin lakinaisen kanssa, että mitä tehdä. Vai voinko tehdä mitään. Aika huonolta näyttää, täytyy varmaan itsekkin pelata sitten kovilla. Hirveät rytmihäiriöt ollu jo viikon verran, yöllä heräilyä. Meinaa väkisinkin ahdistaa, vaikka yrittää pitää itsensä niin kiireisenä, ettei tarvitse ajatella. Mutta, ei se näköjään auta. Liskojen öitä…vaikea kerätä itsensä kasaan ja …

Kävin tänään juttelemassa mitä tässä pystyy tekee, ettei mulle jäisi exän sotkut. Nyt niillä on kova paine saada musta kaikki irti, mutta mä en siihen suostu. Ja, kun enää ois muutaamia kuukausia keskettävänä. Hyvällä tuurilla…Mä en haluasi itse pelata niin sanotusti kieroilemalla. Mutta on todella vaikeeta, kädet sidotut mulla ja muilla. Miten joku voi olla …

Päivä meni jo hieman paremmin, mutta nyt taas, pieni alavire. Olo on vaan niin surullinen. Tuntuu jotenkin epätodelliselta, että ikinä enää olisin parisuhteessa. Vaikea uskoa, että kukaan pitäisi mua oma rakkaana. Että joku kiinnostuisi juuri minusta ihmisenä…miten pystyä luottamaan. Nyt en luota kuin jollain tavalla Mister M ja enkeliin. No onhan sekin jotain. Hukutan vaan …

Eipä ole jaksanut kirjoitella tännekään. Ja kun ois, niin ei kerennyt. Töitä taas painanut, kuin pieni eläin. Tervettä toimintaa…eipähän ole tarvinnut miettiä suhteita tai niiden puuttumisia. Likkakaverillakin menee vähän heikosti. Armas miehensä on taas poistunut asunnosta melkein viikoksi. Palasi yhdeksi yöksi, kun sen lapset tuli ja sen jälkeen taas poistui. Frendi juoksee sit psykologilla ja …

Ei sitä hymyä kauan kestänyt. Meniköhän kolme päivää. Sen jälkeen alkoi taas ahdistaa ja vetäytyminen. Ei vaan pysty ajattelemaan, että tulisiko tästä jotain. Koko ajan pelkää vaan, että mua sattuu. Ärsyttävää, kun tiedostaa itse tämän, mutta ei osaa vielä tehdä mitään asian eteen, että muuttuisi. Toisaalta, eihän tässä ole mikään kiire. Kohta tasan vuosi erosta. …

Nyt on kyllä ihan hassu tunne. Eilen texailtiin (maanantain jatkoksi, sen kivan laivapojun kanssa) ja hän sitten heitti, että nähdäänkö nyt. Ensin meinasin samantien deletoida ajatuksen. Minä just ollu töissä harjoituskappaleena, ihan hikinen, ei meikkiä yms…mieli teki kyllä hirveesti nähdä. Ei auttanut kuin kysyä, kuin kauan hänellä menis et ois sovitussa paikassa…hm 25 min. Nopea …